Globaali sosiaalityö ry yleinen

Wamama na Biashara: mikrolainalla kohti kestävämpää elämää

Isossa osassa maailmaa sosiaalisilla ongelmilla on taloudelliset juuret. Näin on toki osittain Suomessakin, mutta monissa maissa yhteys on vielä syvempi ja rajumpi. Vieraillessani viime keväänä Tansanian Mto wa Mbun kylässä, naapuruston naisten kanssa keskustellessa kävi selväksi, että etenkin yksin lastensa kanssa jääneillä äideillä köyhyyden mukanaan tuomat haasteet ovat huomattavia. Vaihtoehtojen puuttuessa nainen voi päätyä esimerkiksi myymään vastentahtoisesti seksipalveluja elättääkseen lapsensa, millä voi olla valtavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia. Juurisyy on kuitenkin yksinkertainen – taloudellinen ahdinko. Päiväkoti-ikäisen lapsen viettäessä päivänsä yksin ilman aikuisen valvontaa ja huolenpitoa, on sillä suuria kehityksellisiä ja emotionaalisia seurauksia. Lopulta on kuitenkin kysymys siitä, ettei lapsella olisi päivän päätteeksi mitään suuhun pantavaa, mikäli äiti ei kiertäisi koko päivää naapurustossa myymässä vihanneksia. Esimerkit kuulostavat karuilta, mutta toisaalta ne ovat arkipäivää monille globaalissa etelässä. Juurisyyt sille, miksi ylipäätään iso osa maailmaa elää edelleen köyhyydessä, ovat laajempia sorron ja kolonialismin värittämiä historiallisia ja poliittisia kokonaisuuksia, eikä niiden syvällisempi tarkastelu valitettavasti mahdu tähän kirjoitukseen. Todellisuus kuitenkin on, että valtava määrä ihmisiä kärsii niiden seurauksista. Kuten tiedämme, monimutkaisten ja rakenteellisten ongelmien äärellä sosiaalityö ei yksin riitä ongelmien ratkaisuun, vaan mukaan tarvitaan monenlaista osaamista. Esimerkiksi Tansaniassa merkittävään rooliin nousee yksi osa-alue, josta sosiaalityö usein pitää itsensä kaukana: bisnes.

Sain viime kevään Tansanian matkallani olla mukana käynnistämässä toimintaa, jonka idea lähti alussa kuvattua todellisuutta elävältä naiselta. Aviomiehensä kuoltua tulipalossa neljä vuotta sitten, Mama Eric elätti itsensä ja kolme lastaan kiertävänä vihannesmyyjänä. Hän pyöritti mikrobisnestään noin neljän euron pääomalla, josta jäi päivittäin voittoa noin 1,50 euroa. Summa on paikallisessa mittakaavassa aivan liian vähän kattamaan perheen todelliset tarpeet, mutta se piti perheen juuri ja juuri pinnalla. Mama Eric kertoi, että paremmin tuottavia bisneksiä toki olisi, mutta koska säästöön ei jää mitään, eikä liiketoimintaan voi näin ollen investoida, ei nousu paremmalle tulotasolle onnistu. Mama Ericin tilanne ei ole uniikki, vaan monet yksin lasten kanssa jääneet naiset pyörittävät Tansaniassa vastaavia mikrobisneksiä. Osaamista ja tietotaitoa yrittäjyydestä löytyy, mutta harvalla on mahdollisuutta saada tarvitsemaansa lisäpääomaa kasvattaakseen toimintaansa. Vastaamaan tähän tarpeeseen, lähdimme Mama Ericin kanssa kehittämään ideaa ruohonjuuritason mikrolainaringistä, jossa lahjoituksena saatua pääomaa lainataan vuorollaan ringissä oleville naisille.

Kuva: Leea Lakkala

Ajatus mikrolainoista ei ole uusi. Bangladeshilainen talousprofessori Muhammad Yunus kehitti idean mikroluotosta paikallisille maanviljelijöille 1970-luvulla, ja käytäntö on sittemmin levinnyt laajalti käyttöön isossa osassa kehittyvää maailmaa (Thai-Ha, n.d.). Myös Tansaniassa toimii useita mikroluottoja myöntäviä pankkeja, ja tunnustaakseen mikroluottojen köyhyyttä vähentävän potentiaalin, maan hallitus julkaisi ensimmäisen mikroluottoja koskevan poliittisen linjauksen (National Microfinance Policy) jo vuonna 2000. Vuonna 2018 Tansanian hallitus sääti mikroluottoja koskevan asetuksen (Microfinance Act 2018), jonka tarkoituksena oli säännellä alaa ja kehittää mikrolainajärjestelmää. Mikroluottosektori Tansaniassa on kuitenkin kohdannut suuria haasteita, ja pankkien riittämättömän hallinnollisen ja taloudellisen kapasiteetin lisäksi luottoja on moitittu lyhyistä laina-ajoista ja korkeista koroista. (Njiraini, 2015; TanzaniaInvest, 2022).

Myös naiset, joiden kanssa kävin keskusteluja Mto wa Mbun kylässä kertoivat, etteivät uskalla ottaa lainaa niitä tarjoavilta yrityksiltä, sillä korot ovat heidän tulotasolleen liian korkeita ja takaisinmaksuaikataulu liian tiukka. Maaseudulla pankkien tai muiden toimijoiden tarjoamien mikroluottojen valikoima on lisäksi pieni, eivätkä olemassa olevat sosiaaliset yritykset välttämättä ulota toimintaansa maan joka kolkkaan. Keskusteluissa Mama Ericin kanssa kävi selväksi, että tarvittavat summat liiketoiminnan parantamiseen eivät ole suomalaisessa mittakaavassa suuria. Noin 100 eurolla Mama Eric voisi avata uudelleen kaupan, jota he pitivät yhdessä edesmenneen miehensä kanssa. Koska kauppa on heidän kotitalonsa yhteydessä, mahdollistaisi tämä myös Mama Ericin viettää aikaa lastensa läheisyydessä.

Saimme Suomesta mukaan muutamia yksityishenkilöitä, jotka halusivat tukea ajatusta. Heiltä saatujen varojen voimin Mama Eric ja muutama muu naapuruston nainen saivat ensimmäiset korottomat mikrolainat oman olemassa olevan mikrobisneksensä kasvattamiseen. Heti seuraavana päivänä vuosia ovensa (tai ikkunansa) kiinni pitänyt pikkukauppa aloitti uudelleen toimintansa.

Kuva: Leea Lakkala
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 2adVZuJxYCWaeZVyvl9zuLfnhOSy4qIe1HDIwi47uGmFksS7VOUPEEfSdwB0QzUkEN6PtLxhdWtjDQAKDqQzxMzI5PpPT00M_ml6MDsOy1vF0Y2RDDcvmKOE95Wrc2pxRYMI0Bhhr8zrL10Q674qefzDyeONaf5yLNaFVXJTIA6uLZKXY4WBBs2NOihD7Q
Kuva: Leea Lakkala

Pian sana alkoi levitä, ja Mama Ericille alkoi tulla kyselyjä mahdollisuudesta liittyä rinkiin. Kerätäksemme lisää pääomaa toiminnalle, yksi ompelijana itsensä työllistävä rinkiläinen valmisti tilaustyönä meikkipusseja ja läppärilaukkuja, joita ostamalla voi tukea ringin toimintaa. Tällä hetkellä mukana on toistakymmentä naista, jotka ovat saaneet tarvitsemaansa lisärahoitusta mikrobisneksensä kasvattamiseen, ja näin turvattua itselleen ja perheelleen paremman toimeentulon. Tavoitteena on, että paremman taloudellisen tilanteen myötä myös muilla elämänalueilla voi tapahtua parannusta. Zimbabwen köyhiä yksinhuoltajaäitejä tarkastelleessa tutkimuksessa todettiin, että yksinhuoltajaäitien taloudellinen ahdinko altistaa heidät muun muassa psykososiaaliselle stressille, sukupuolittuneelle väkivallalle ja sosiaaliselle syrjinnälle (Matsai & Raniga 2021). Puuttumalla ongelman perimmäiseen syyhyn, köyhyyteen, voidaan tukea paitsi naisia, myös seuraavaa sukupolvea. Valtaosa naisista kertoi lisätienestien menevän ensisijaisesti heidän lastensa tarpeisiin, kuten parempiin koulutarvikkeisiin tai terveydenhuoltomenoihin. 

Haluatko olla mukana toiminnassa ja osoittaa sille tukesi? Globaali sosiaalityö ry kohdistaa vuoden 2022 joulukeräyksensä tansanialaisten äitien yrittäjyyttä tukevan mikrolainaringin toimintaan.

Lahjoita haluamasi summa keräystilille FI39 6601 0001 0306 59. Merkitse maksun viitteeksi 3560. Wamama na Biashara (swahilia, suom. “Bisnesnaiset”) –kampanja on voimassa 1.11.-31.12.2022. Voit myös lahjoittaa haluamasi summan Mobile Payn kautta tunnuksella 44430, merkitse viestikenttään viitenumero 3560.

Voit tukea kampanjaa myös ostamalla mikrolainaringissä mukana olevan naisen valmistamia tuotteita. Pienemmät pussukat maksavat 8 euroa, ja läppärilaukut 20 euroa. Tuotoista puolet menee suoraan tuotteiden tekijälle ja puolet mikrolainaringin toimintaan. Laita meille sähköpostia osoitteeseen gst(at)globaalisosiaalityo.org niin saat lisätiedot tuotteiden ostamiseksi!

Pussukat ovat kooltaan noin 19 cm x 16 cm. Hinta 8 euroa.
Läppärilaukkujen mitat ovat noin 37 cm x 32 cm. Hinta 20 euroa.

Kirjoittaja on Leea Lakkala, sosionomi (AMK) ja Globaali sosiaalityö ry:n aktiivi.

Globaali sosiaalityö ry:n keräyslupa RA/2021/42 on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräyksen järjestää Globaali sosiaalityö ry.

LÄHTEET:

Matsai, V. & Tanusha, M. 2021. Economic stressors and coping strategies of single mothers living in poverty in Zimbabwe. Social Work/Maatskaplike Werk 2021:57(1)  http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0037-80542021000200005 

Njirani, J. 2015. Microfinance: Good for the poor? https://www.un.org/africarenewal/magazine/august-2015/microfinance-good-poor

TanzaniaInvest. 2022. Microfinance. Luettu 18.10.2022: https://www.tanzaniainvest.com/microfinance 

Thai-Ha Le. n.d. 2021. Microfinance and Social Development: A Selective Literature Review. Fulbright School of Public Policy and Management. Fulbright University Vietnam. https://www.adb.org/sites/default/files/institutional-document/691951/ado2021bn-microfinance-social-development.pdf 

Saatat myös pitää...