Wamama na Biashara: mikrolainalla kohti kestävämpää elämää

Isossa osassa maailmaa sosiaalisilla ongelmilla on taloudelliset juuret. Näin on toki osittain Suomessakin, mutta monissa maissa yhteys on vielä syvempi ja rajumpi. Vieraillessani viime keväänä Tansanian Mto wa Mbun kylässä, naapuruston naisten kanssa keskustellessa kävi selväksi, että etenkin yksin lastensa kanssa jääneillä äideillä köyhyyden mukanaan tuomat haasteet ovat huomattavia. Vaihtoehtojen puuttuessa nainen voi päätyä esimerkiksi myymään vastentahtoisesti seksipalveluja elättääkseen lapsensa, millä voi olla valtavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia. Juurisyy on kuitenkin yksinkertainen – taloudellinen ahdinko. Päiväkoti-ikäisen lapsen viettäessä päivänsä yksin ilman aikuisen valvontaa ja huolenpitoa, on sillä suuria kehityksellisiä ja emotionaalisia seurauksia. Lopulta on kuitenkin kysymys siitä, ettei lapsella olisi päivän päätteeksi mitään suuhun pantavaa, mikäli äiti ei kiertäisi koko päivää naapurustossa myymässä vihanneksia. Esimerkit kuulostavat karuilta, mutta toisaalta ne ovat arkipäivää monille globaalissa etelässä. Juurisyyt sille, miksi ylipäätään iso osa maailmaa elää edelleen köyhyydessä, ovat laajempia sorron ja kolonialismin värittämiä historiallisia ja poliittisia kokonaisuuksia, eikä niiden syvällisempi tarkastelu valitettavasti mahdu tähän kirjoitukseen. Todellisuus kuitenkin on, että valtava määrä ihmisiä kärsii niiden seurauksista. Kuten tiedämme, monimutkaisten ja rakenteellisten ongelmien äärellä sosiaalityö ei yksin riitä ongelmien ratkaisuun, vaan mukaan tarvitaan monenlaista osaamista. Esimerkiksi Tansaniassa merkittävään rooliin nousee yksi osa-alue, josta sosiaalityö usein pitää itsensä kaukana: bisnes.

Sain viime kevään Tansanian matkallani olla mukana käynnistämässä toimintaa, jonka idea lähti alussa kuvattua todellisuutta elävältä naiselta. Aviomiehensä kuoltua tulipalossa neljä vuotta sitten, Mama Eric elätti itsensä ja kolme lastaan kiertävänä vihannesmyyjänä. Hän pyöritti mikrobisnestään noin neljän euron pääomalla, josta jäi päivittäin voittoa noin 1,50 euroa. Summa on paikallisessa mittakaavassa aivan liian vähän kattamaan perheen todelliset tarpeet, mutta se piti perheen juuri ja juuri pinnalla. Mama Eric kertoi, että paremmin tuottavia bisneksiä toki olisi, mutta koska säästöön ei jää mitään, eikä liiketoimintaan voi näin ollen investoida, ei nousu paremmalle tulotasolle onnistu. Mama Ericin tilanne ei ole uniikki, vaan monet yksin lasten kanssa jääneet naiset pyörittävät Tansaniassa vastaavia mikrobisneksiä. Osaamista ja tietotaitoa yrittäjyydestä löytyy, mutta harvalla on mahdollisuutta saada tarvitsemaansa lisäpääomaa kasvattaakseen toimintaansa. Vastaamaan tähän tarpeeseen, lähdimme Mama Ericin kanssa kehittämään ideaa ruohonjuuritason mikrolainaringistä, jossa lahjoituksena saatua pääomaa lainataan vuorollaan ringissä oleville naisille.

Kuva: Leea Lakkala

Ajatus mikrolainoista ei ole uusi. Bangladeshilainen talousprofessori Muhammad Yunus kehitti idean mikroluotosta paikallisille maanviljelijöille 1970-luvulla, ja käytäntö on sittemmin levinnyt laajalti käyttöön isossa osassa kehittyvää maailmaa (Thai-Ha, n.d.). Myös Tansaniassa toimii useita mikroluottoja myöntäviä pankkeja, ja tunnustaakseen mikroluottojen köyhyyttä vähentävän potentiaalin, maan hallitus julkaisi ensimmäisen mikroluottoja koskevan poliittisen linjauksen (National Microfinance Policy) jo vuonna 2000. Vuonna 2018 Tansanian hallitus sääti mikroluottoja koskevan asetuksen (Microfinance Act 2018), jonka tarkoituksena oli säännellä alaa ja kehittää mikrolainajärjestelmää. Mikroluottosektori Tansaniassa on kuitenkin kohdannut suuria haasteita, ja pankkien riittämättömän hallinnollisen ja taloudellisen kapasiteetin lisäksi luottoja on moitittu lyhyistä laina-ajoista ja korkeista koroista. (Njiraini, 2015; TanzaniaInvest, 2022).

Myös naiset, joiden kanssa kävin keskusteluja Mto wa Mbun kylässä kertoivat, etteivät uskalla ottaa lainaa niitä tarjoavilta yrityksiltä, sillä korot ovat heidän tulotasolleen liian korkeita ja takaisinmaksuaikataulu liian tiukka. Maaseudulla pankkien tai muiden toimijoiden tarjoamien mikroluottojen valikoima on lisäksi pieni, eivätkä olemassa olevat sosiaaliset yritykset välttämättä ulota toimintaansa maan joka kolkkaan. Keskusteluissa Mama Ericin kanssa kävi selväksi, että tarvittavat summat liiketoiminnan parantamiseen eivät ole suomalaisessa mittakaavassa suuria. Noin 100 eurolla Mama Eric voisi avata uudelleen kaupan, jota he pitivät yhdessä edesmenneen miehensä kanssa. Koska kauppa on heidän kotitalonsa yhteydessä, mahdollistaisi tämä myös Mama Ericin viettää aikaa lastensa läheisyydessä.

Saimme Suomesta mukaan muutamia yksityishenkilöitä, jotka halusivat tukea ajatusta. Heiltä saatujen varojen voimin Mama Eric ja muutama muu naapuruston nainen saivat ensimmäiset korottomat mikrolainat oman olemassa olevan mikrobisneksensä kasvattamiseen. Heti seuraavana päivänä vuosia ovensa (tai ikkunansa) kiinni pitänyt pikkukauppa aloitti uudelleen toimintansa.

Kuva: Leea Lakkala
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 2adVZuJxYCWaeZVyvl9zuLfnhOSy4qIe1HDIwi47uGmFksS7VOUPEEfSdwB0QzUkEN6PtLxhdWtjDQAKDqQzxMzI5PpPT00M_ml6MDsOy1vF0Y2RDDcvmKOE95Wrc2pxRYMI0Bhhr8zrL10Q674qefzDyeONaf5yLNaFVXJTIA6uLZKXY4WBBs2NOihD7Q
Kuva: Leea Lakkala

Pian sana alkoi levitä, ja Mama Ericille alkoi tulla kyselyjä mahdollisuudesta liittyä rinkiin. Kerätäksemme lisää pääomaa toiminnalle, yksi ompelijana itsensä työllistävä rinkiläinen valmisti tilaustyönä meikkipusseja ja läppärilaukkuja, joita ostamalla voi tukea ringin toimintaa. Tällä hetkellä mukana on toistakymmentä naista, jotka ovat saaneet tarvitsemaansa lisärahoitusta mikrobisneksensä kasvattamiseen, ja näin turvattua itselleen ja perheelleen paremman toimeentulon. Tavoitteena on, että paremman taloudellisen tilanteen myötä myös muilla elämänalueilla voi tapahtua parannusta. Zimbabwen köyhiä yksinhuoltajaäitejä tarkastelleessa tutkimuksessa todettiin, että yksinhuoltajaäitien taloudellinen ahdinko altistaa heidät muun muassa psykososiaaliselle stressille, sukupuolittuneelle väkivallalle ja sosiaaliselle syrjinnälle (Matsai & Raniga 2021). Puuttumalla ongelman perimmäiseen syyhyn, köyhyyteen, voidaan tukea paitsi naisia, myös seuraavaa sukupolvea. Valtaosa naisista kertoi lisätienestien menevän ensisijaisesti heidän lastensa tarpeisiin, kuten parempiin koulutarvikkeisiin tai terveydenhuoltomenoihin. 

Haluatko olla mukana toiminnassa ja osoittaa sille tukesi? Globaali sosiaalityö ry kohdistaa vuoden 2022 joulukeräyksensä tansanialaisten äitien yrittäjyyttä tukevan mikrolainaringin toimintaan.

Lahjoita haluamasi summa keräystilille FI39 6601 0001 0306 59. Merkitse maksun viitteeksi 3570. Wamama na Biashara (swahilia, suom. “Bisnesnaiset”) –kampanja on voimassa 1.11.-31.12.2022. Voit myös lahjoittaa haluamasi summan Mobile Payn kautta tunnuksella 44430, merkitse viestikenttään viitenumero 3570.

Voit tukea kampanjaa myös ostamalla mikrolainaringissä mukana olevan naisen valmistamia tuotteita. Pienemmät pussukat maksavat 8 euroa, ja läppärilaukut 20 euroa. Tuotoista puolet menee suoraan tuotteiden tekijälle ja puolet mikrolainaringin toimintaan. Laita meille sähköpostia osoitteeseen gst(at)globaalisosiaalityo.org niin saat lisätiedot tuotteiden ostamiseksi!

Pussukat ovat kooltaan noin 19 cm x 16 cm. Hinta 8 euroa.
Läppärilaukkujen mitat ovat noin 37 cm x 32 cm. Hinta 20 euroa.

Kirjoittaja on Leea Lakkala, sosionomi (AMK) ja Globaali sosiaalityö ry:n aktiivi.

Globaali sosiaalityö ry:n keräyslupa RA/2021/42 on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräyksen järjestää Globaali sosiaalityö ry.

LÄHTEET:

Matsai, V. & Tanusha, M. 2021. Economic stressors and coping strategies of single mothers living in poverty in Zimbabwe. Social Work/Maatskaplike Werk 2021:57(1)  http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0037-80542021000200005 

Njirani, J. 2015. Microfinance: Good for the poor? https://www.un.org/africarenewal/magazine/august-2015/microfinance-good-poor

TanzaniaInvest. 2022. Microfinance. Luettu 18.10.2022: https://www.tanzaniainvest.com/microfinance 

Thai-Ha Le. n.d. 2021. Microfinance and Social Development: A Selective Literature Review. Fulbright School of Public Policy and Management. Fulbright University Vietnam. https://www.adb.org/sites/default/files/institutional-document/691951/ado2021bn-microfinance-social-development.pdf 

Jäsenistön joulujuhla Tampereella to 8.12. klo 17

kutsu_joulujuhla_gst

GST toivottaa yhdistyksen jäsenet lämpimästi tervetulleeksi tunnelmalliseen joulujuhlaan. Tätä illanviettoa ei kannata jättää väliin, sillä luvassa on herkullista syötävää, musiikkia, mielenkiintoinen asiantuntijaluento ja keskustelua sekä pukin konttiin myynnissä GST:n yhteistyökumppaneiden tuotteita.

KOSKA: torstaina 8.12. klo 17 alkaen
MISSÄ: Hatanpään pirtillä, osoitteessa Hatanpään puistokuja 10, Tampere

Ilmoittautumiset viimeistään 4.12. osoitteeseen gst@globaalisosiaalityo.org. Ilmoitathan mahdollisen erikoisruokavaliosi.

Lämpimästi tervetuloa!

Kuulumisia joulumyyjäisistä

Joulumyyjaiset02122015

Globaali sosiaalityö ry piti joulumyyjäiset kahtena peräkkäisenä keskiviikkona 25.11. ja 2.12.2015 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen aulassa.  Molemmat myyntipäivät onnistuivat erinomaisesti. Yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita ja jouluostoksilla olleita henkilöitä oli mukavasti liikkeellä. Myynnissä oli perinteiseen tapaan muun muassa Reilun kaupan tuotteita, entisen katulapsen John Mazikun tekemiä taidekortteja (Tansania), Senzokuhle Art & Craft Clubin tekemiä ranne- ja kaulakoruja (Etelä-Afrikka) sekä CHAWATA-järjestön Disability’s Dream Pilot Project -ompeluryhmän tekstiilituotteita (Tansania). Globaali sosiaalityö ry on aiemmin maksanut tälle ompeluryhmälle ompelukoulutuksen.

Joulumyyjäisten myyntituotto käytetään tänäkin vuonna hyvän tekemiseen! Afrikkalaisten tuotteiden myynnillä tuetaan tuotteiden tekijöitä. Reilun kaupan tuotteiden myyntivoitto käytetään Shatilan pakolaisleirillä Libanonissa olevien perheiden tukemiseen psykososiaalista työtä tekevän NISCVT-järjestön kautta.  Myös tämän vuoden joulukeräyksen tuotot ohjataan Libanonin pakolaisleirien lapsille; lisäksi Globaali sosiaalityö tukee Shatilassa tehtävää sosiaalityötä jatkuvasti kummirenkaan kautta. Lisätietoa joulukeräyksestä löytyy täältä ja kummirenkaasta täältä.

Joulumyyjäiset sujuivat siis kaikin puolin erinomaisesti. Suosittuja tuotteita olivat muun muassa Reilun kaupan Mascao-luomusuklaat sekä Africafe-kahvit. Myös kauniit ja värikkäät afrikkalaiset korut ja tekstiilit kiinnostivat myyjäisissä vierailleita, samoin Prosofi-hankkeen joulukortit.

Kiitos kaikille joulumyyjäisiin osallistuneille ja hengessä mukana olleille.

 

Joulukeräyksemme tuotot ohjataan Libanonin pakolaisleirien lapsille

Prosofi lapset_pienempi

Tänä jouluna voit lahjoittaa itsellesi sopivan summan yhdistyksemme joulukeräykseen, jonka tuotot ohjataan ilman välikäsiä Libanonin pakolaisleirien palestiinalais- ja syyrialaislasten esikouluikäisten lasten koulunkäynnin aloittamisen tukemiseen. Ohjaamme varat suoraan yhteistyökumppanillemme, joka toteuttaa Libanonin eri pakolaisleireillä psykososiaalista työtä. Yhteistyökumppanimme on  National Institute of Social Care and Vocational Training (NISCVT) kanssa, jonka kanssa meillä on vuodesta 2012 ollut yhteinen ProSofi-hanke*.

Osallistu joulukeräykseen lahjoittamalla valitsemasi summa yhdistyksen tilille FI39 6601 0001 0306 59 ja merkitsemällä viitteeksi 2574.

Globaali sosiaalityö ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Luvan numero on 2020/2013/4561 ja se on voimassa 28.3.2014–27.3.2016 koko Suomessa Ahvenenmaata lukuun ottamatta.

pojat_shatila_pienempi

*ProSofi on pakolaisleireillä tehtävää sosiaalityötä tukeva kummirengas, jonka jäseneksi myös sinä voit liittyä! Kummina maksat vuosimaksun 120€ (työssäkäyvä) tai 60€ (työtön/opiskelija/eläkeläinen) ja näin mahdollistat pakolaisten parissa tehtävää sosiaalityötä. Kummit saavat vuosittain kirjeen alueella työskentelevältä sosiaalityöntekijältä sekä tietoa yhteistyöjärjestön NISCVT:n toiminnasta ja leireillä elävien ihmisten arjesta.  Mikäli haluat ilmoittautua kummiksi tai saada lisätietoa hankkeesta, voit olla yhteydessä hankevastaavaan Viola Valliin violamvalli@gmail.com.

GST:n joulujuhla Hatanpään pirtillä 9.12. klo 18

GST_joulujuhlakutsu2015

Järjestimme viime vuonna ensimmäistä kertaa yhdistyksen jäsenistölle tarkoitetun joulujuhlan. Ilta oli niin onnistunut, että päätimme jatkaa myös seuraavana vuonna! Tervetuloa siis osallistumaan GST:n nyt jo perinteeksi muodostuneeseen joulujuhlaan!

Joulujuhla on rento ja vapaamuotoinen illanvietto Hataanpään pirtillä Tampereella. Tiedossa on ainakin herkullista naposteltavaa, ajankohtaista keskustelua ja joululauluja! Lisäksi tilaisuudessa on mahdollisuus ostaa yhdistyksen yhteistyökumppaneiden tekemiä käsityötuotteita.

AIKA: ke 9.12.2015 klo 18
PAIKKA: Hatanpään Pirtti, Hatanpään puistokuja 10
(punainen vanha puutalo, ovi: koulutustila)

Ilmoittaudutahan mukaan sähköpostitse osoitteeseen gst@globaalisosiaalityo.org viimeistään keskiviikkona 2.12.

 

 

Joulumyynti Tampereen yliopistolla 25.11. ja 2.12.

GST_joulumyynti

 

Tervetuloa hyvää tekeville jouluostoksille! Globaali sosiaalityö ry järjestää joulumyynnin, jonka tuotot menevät tuotteiden tekijöille sekä Shatillan pakolaisleirin perheiden, erityisesti lasten, tukemiseen. Viime hetken joululahjapaniikkia voit ehkäistä keskiviikkoina 25.11. ja 2.12. klo 11-14. Tampereen yliopistolla Linnan ala-aulassa (Kalevantie 5).