Terkkuja lämpimästä ja ihanasta Mto wa Mbusta!
Täällä kirjoittelee kaksi sosiaalityön maisterivaiheen opiskelijaa, molemmat suorittaneet Globaali Sosiaalityö ry:n koordinoiman ulkomaanharjoittelun Tansaniassa. Haluamme jakaa erään pysäyttävän kokemuksen harjoittelustamme ja samalla tuoda näkyväksi todellisuutta, jossa moni lapsi ja nuori täällä Tansaniassa elää päivittäin. Lisäksi haluamme tuoda esiin, kuinka suuri tarve turvakodille yhteisössä on ja miten Globaali Sosiaalityö ry:n tukema Jikomboe SafeHome- turvakoti on uutena paikallisena toimijana jo tähän mennessä pystynyt tukemaan paikallisia nuoria kestävällä tavalla, luoden turvaa ja toivoa paremmasta. Pääset lukemaan Leea Lakkalan blogipostauksen turvakodin käynnistämisestä täältä.

Jikomboe SafeHome ulkoapäin ennen remontin aloittamista.
Kuva: Rebekka Ojala
Mto wa Mbun pikkukaupungissa Tansaniassa maaliskuussa 2026. Globaali sosiaalityö ry:n Suomesta tulleet harjoittelijat olivat noteeranneet naapurissa toimivan uskonlahkon toimintaa herätessään öisiin kokoontumisiin ja demonien karkotukseen. Kyseessä on pieni paikallinen kirkko, jonka toiminta näyttäytyy lahkomaisena. Suurin osa asuinalueen asukkaista ei kuulu kirkon toimintaan.
Lahkon toimintaan oli kuitenkin saatu mukaan erityisesti nuoria osallistujia, ja lahkoa johtavan pastorin mukaan heistä pidettiin siellä hyvää huolta eikä toiminnassa ollut tässä vaiheessa havaittavissa mitään hälyttävää. Yksi näistä lahkoon kuuluvista nuorista päätti lähestyä GST:n harjoittelijaa tämän viettäessä vapaailtaa. Tyttö ei puhunut englantia, mutta kääntäjäsovelluksen avulla keskustelua pystyttiin käymään.
Hän kertoi joutuneensa erilleen perheestään ja asuvansa viereisessä kirkossa, jossa hänen ei ole hyvä olla. Kirkkorakennus, jossa tyttö asuu, ei ole asumiskelpoinen, sillä siellä ei ole kunnollisia seiniä eikä vessaa, ja nukkumapaikkana on ainoastaan kylmä lattia. Voimakkaalla sateella nukkuminen kirkossa on käytännössä mahdotonta, sillä vesi tulvii sisään välittömästi.
Nuoret saavat kirkossa ruokaa kerran päivässä iltaisin, jota seuraavat rukoilu ja saarna, jotka päättyvät normaalisti yöllä noin kello kolme. Rangaistuksena epäsoveliaasta käytöksestä ruokaa ei välttämättä ole koko päivänä lainkaan. Tyttö pyysi rahallista tukea perustarpeisiinsa ja kertoi joutuneensa olemaan kaukana erillään perheestään

Kigongonin koulun pihalla olevan kyltin tekstin sanoma, “the child should report the abuse to teachers, guardians, parents and the police”.
Kuva: Justiina Juntunen
Tässä kohtaa selvittelyyn saatiin avuksi Jikomboen paikallisia edustajia. Selvisi, että naapurissa toimivan pienen kirkon pastori piti kyseistä nuorta ja sillä hetkellä myös muita alaikäisiä kirkossa pakkokeinoin ympärivuorokautisesti. Nuori kertoi, että pastori pahoinpitelee, uhkailee ja estää nuoria poistumasta kirkosta. Pastori myös väittää, että heidän perheilleen tapahtuu jotakin pahaa, jos he yrittävät lähteä; hän valvoo heidän puhelimiaan ja niin edelleen.
Mitä on uskonnollinen väkivalta?
Keskustelun aikana kävi selväksi, että pastorilla on vahva ote tytöstä ja uskonnollinen väkivalta on tytölle arkipäivää. Uskonnollinen tai hengellinen väkivalta limittyy vahvasti henkisen väkivallan käsitteeseen. Siinä on kyse vallan väärinkäytöstä, johon voi liittyä esimerkiksi pelottelua, syyllistämistä, painostamista, kontrollointia ja manipulointia. Uskonnolliseen väkivaltaan liittyy nimensä mukaisesti henkisen väkivallan lisäksi uskonnollinen ulottuvuus. Yhteisössä vallitsevia uskoon liittyviä määritelmiä, tulkintoja ja positioita hyväksikäyttäen vaikutetaan yksilön ajatteluun ja toimintaan. Väkivallan tekijä on usein henkilö, jonka katsotaan edustavan yhteisössä totuutta, kuten Jumalan sanaa.
Teko määrittyy uskonnolliseksi väkivallaksi silloin, kun kokijalle ei anneta mahdollisuutta esittää omia näkemyksiään tai niiden ilmaisemiseen liittyy selviä hengellisiä tai sosiaalisia riskejä. Riski joutua uskonnollisen väkivallan kohteeksi kohoaa nuoruusiässä, sillä tällöin odotukset uskoon sitoutumisesta vahvistuvat ja hengellinen itsenäistyminen sekä identiteetin etsimiseen liittyvät kokeilut altistavat herkemmin väkivallalle (Naisten Linja, 2026).
Ensitöiksi toimitimme tytölle alusvaatteita, kuukautissiteitä ja ruokaa. Pian saimme kuitenkin kuulla, että tuomamme riisit ja pavut oli pastorin toimesta takavarikoitu. Tunnistimme yhdessä tarpeen sille, että tytölle oli löydettävä uusi turvallinen koti, sillä paluu vanhempien luokse ei ollut tässä tapauksessa mahdollista. Alusta alkaen tytölle kuitenkin korostettiin, että mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi ennen kuin tyttö itse ilmaisee selkeästi suostumuksensa.
Turvakodin ovet aukeavat paikallishallinnon erityisluvalla
Myös paikallinen sosiaalityöntekijä ja muut viranomaiset olivat sitä mieltä, että paras ratkaisu tilanteessa olisi sijoittaa tyttö turvakotiin. Aloimme edistää asioita siten, että kaikki olisi valmista silloin, kun tyttö itse olisi valmis muutokseen. Yksi harjoittelijoista oli aktiivisesti yhteydessä tyttöön puhelimitse ja kävi tapaamassa häntä. Kun aikaa oli kulunut ja luottamusta oli rakennettu useamman viikon ajan, tyttö ilmaisi itse olevansa valmis lähtemään.
Irtautuminen lahkosta oli kuitenkin kokemusten jälkeen tytölle hyvin raskasta ja pelottavaa. Muutokseen sopeutumisen helpottamiseksi sovittiin Jikomboen edustajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, että tytön ystävä saisi alustavasti muuttaa turvakotiin samaan huoneeseen. Turvakoti ei ollut vielä virallisesti auki, mutta tilanteen kriittisyyden vuoksi paikallishallinto myönsi tyttöjen majoittamiselle erityisluvan.

Jikomboe SafeHomen sisäpihaa ja pyykkipäivän tunnelmia. Rakennuksen julkisivua aletaan pian kunnostaa Globaali sosiaalityö ry:n tuella.
Kuva: Rebekka Ojala
GST:n harjoittelijat hankkivat turvakotiin perustarpeita, jotta tytöt pystyisivät asumaan siellä. Valmisteluissa oli edetty siihen pisteeseen, että pakosuunnitelma ja päivämäärä oli sovittu. Suunnitelmana oli, että tytön naapuri toisi matkalaukullisen vaatteita suomalaisten opiskelijoiden ovelle lähtöä edeltävänä iltana. Seuraavana päivänä tytöt poimittaisiin tien päästä laukkuineen kyytiin siten, että se herättäisi mahdollisimman vähän huomiota.
Juuri lähdön hetkellä saapui kuitenkin viesti, jossa kerrottiin, että pastori oli saanut tietää suunnitelmasta, kaapannut tytön ja vienyt hänet toiseen kaupunkiin autolla aikeenaan viedä tyttö mahdollisimman kauas. Pastori oli repinyt tytön vaatteita ja vienyt hänen puhelimensa, mutta tyttö sai yhteyden ystäväänsä kadulla olevien ihmisten avustuksella ja kertoi päässeensä pakenemaan. Jikomboen kautta saatiin järjestettyä tytölle kyyti takaisin Mto wa Mbuun ja turvakotiin.
Jatkotoimenpiteenä Jikomboella oli useita tapaamisia aluevaltuuston, kaupungin poliisin ja sosiaalityöntekijän kanssa tilanteen edistämiseksi. Tärkeimpänä prioriteettina oli varmistaa tyttöjen turvallisuus ja kerätä riittävästi todisteita syytteen nostamiseksi pastoria vastaan. Useampi nuori rohkeni lopulta todistamaan pastoria vastaan, minkä seurauksena rakennus, jossa lahko toimi, suljettiin ja alueen toimialajohtajat aloittivat poliisin kanssa laajemman selvityksen lahkon pastoreiden toiminnasta.
Koulutuksella kohti uudenlaista tulevaisuutta
Perustimme muiden suomalaisten opiskelijoiden kanssa kummiringin, jonka tarkoituksena on mahdollistaa molemmille tytöille ammatillinen koulutus. Ammattikoulu toimii sisäoppilaitosperiaatteella, sijaitsee Mto wa Mbussa ja kestää noin kaksi vuotta. Nuorilla, joilta puuttuu toisen asteen (secondary school) tutkinto, on mahdollista suorittaa siihen kuuluvia opintoja ammatillisten opintojen ohella. Tämä on myös tilanne tytöllä, josta olemme kertoneet.
Kävimme koulupalaverissa muutamia viikkoja sitten, ja nyt olemme konkreettisesti edistäneet tyttöjen koulun aloitusta muun muassa ostamalla koulussa tarvittavia välineitä sekä sisäoppilaitoksessa asumiseen tarvittavia tarvikkeita ja käymällä terveystarkastuksessa. Mto wa Mbussa yhden nuoren opiskelu ammatillisessa tutkinnossa, sisältäen ruokailut ja majoituksen, maksaa vuositasolla noin 120 euroa. Tämän lisäksi ennen koulun alkua tulee hankkia koulun arjessa tarvittavia tavaroita. Esimerkiksi yksi patja maksaa noin 20 €, pieni aterinsetti 3 €, verryttelyasu 6 € sekä kymmenen kappaletta isoja vihkoja 8 €.

Tyttöjen huone Jikomboe SafeHome turvakodilla.
Kuva: Rebekka Ojala
Miksi turvakoti?
Tansanian hallinto on itse tunnistanut vakavan tarpeen lisätä turvakotien määrää ja tämä ilmenee ministeriö laatimasta raportista. Vuonna 2011 Tansania julkaisi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksen, jonka mukaan lähes joka kolmas tyttö ja joka seitsemäs poika kokee jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa ennen 18 vuoden ikää. Useimmat lapset eivät ilmoita kokemuksistaan, joten todellisuudessa määrä on suurempi. (Ministry of Health, Community Development, Gender, Elderly and Children, 2019.) Tarve Jikomboen toiminnan käynnistämiselle alueella on suuri, sillä piirikunnan alueella ei ole ainuttakaan toimivaa turvakotia ja lähin turvakoti sijaitsee satojen kilometrien päässä. Tarpeeseen nähden koko valtion tasolla turvakoteja on hyvin vähän, ja tästä syystä olemassa olevien turvakotien palvelut ovat jo todennäköisesti hyvin ruuhkautuneita. Jikomboen edustajat tapasivat tytön tapauksen tiimoilta paikallista yhteisöpoliisia. Väkivaltatyötä tekevän yhteisöpoliisin arvion mukaan, turvakoti tulee olemaan täynnä heti, kun turvakodin ovet saadaan virallisesti auki.
Tule mukaan mahdollistamaan Jikomboe SafeHome -turvakodin toiminnan käynnistäminen! Tee lahjoitus Globaali sosiaalityö ry:n keräystilille FI39 6601 0001 0306 59.
Lahjoita valitsemasi summa ja käytä viitenumeroa 3667
Jo pienelläkin solidaarisuuden osoituksella turvakodin toimintaan on suuri merkitys! Mikäli haluaisit tukea toimintaa pitkäjänteisemmin, voit myös ryhtyä toiminnan kummiksi. Löydät liittymislomakkeen tämän linkin takaa. Kiitos, kun olet mukana!
Globaali sosiaalityö ry:n keräyslupa RA/2021/42 on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräyksen järjestää Globaali sosiaalityö ry.
Justiina Juntunen & Rebekka Ojala
Kirjoittajat opiskelevat sosiaalityötä Turun ja Jyväskylän yliopistoissa ja suorittivat harjoittelunsa Tansanian Mto wa Mbun kunnallisessa sosiaalitoimessa keväällä 2026.
Lähteet
Ministry of Health, Community Development, Gender, Elderly and Children. (2019). National guidelines for the establishment and management of safe houses for victims of trafficking in persons and survivors of violence. Government of Tanzania.
Naisten linja. (päivitetty 7.1.2026). Hengellinen väkivalta. Naisten linja. https://naistenlinja.fi/hengellinen-vakivalta
