Siirry sisältöön

  • Meistä
  • Toiminta
  • Lukemisto
  • Osallistu
  • ProSofi
  • Blogi
  • Kampanjat
  • Ota yhteyttä

Avainsana: Karolina Asén

Julkaistu 21.1.202014.4.2020

Miksi sosiaalityön harjoittelu ulkomailla? – Miksipä ei !?

Karolina Asén

Suoritin 3 kuukauden maisterivaiheen sosiaalityön harjoittelun Mwanzassa, Pohjois-Tansaniassa WADADA – Solutions on Gender-based violence -järjestössä keväällä 2019. Harjoittelu oli järjestetty Globaali sosiaalityö ry -järjestön kautta. Wadada on paikallinen yhdistys, joka tekee ennalta ehkäisevää väkivaltatyötä.  Kirjoitin järjestön toiminnasta aikaisemmin blogissa.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa vinkkejä ja näkökulmia sosiaalityön opiskelijoille, jotka harkitsevat harjoittelua ulkomailla. Kirjoitus on tehty Tansanian kokemusteni perusteella, mutta uskon että jotkut vinkit ja näkökulmat pätevät paljolti myös naapurimaissa.

Kannustan ehdottomasti lähtemään harjoitteluun ulkomaille: samanlaista kokemusta ei voi saada kotimaassa! Lisäksi fakta on se, ettei sosiaalityöntekijän uran alkutaipaleella ole usein mahdollisuuksia lähteä ulkomaille. Siispä jos olet kiinnostunut, niin sanoisin: anna mennä! 

Kymmenen vinkkiä sosiaalityön harjoitteluun ulkomailla

Onnea sinulle, olet jo lähempänä huikeaa kokemusta, kun edes harkitset asiaa! 

  1. Asenne kohdalleen; uteliaisuus on hyvä alku! Minusta uteliaisuus ihmisiä, kulttuuria ja itselle uutta yhteiskuntaa kohtaan on erittäin hyvä ja tärkeä lähtökohta ulkomaille lähtemiseen. Paljon voi ja kannattaa ehdottomasti lukea ja perehtyä etukäteen, mutta kaikkea ei voi oppia ennen lähtöä. Joten erittäin tärkeä on avoin ja utelias mieli. Paikalliset Tansaniassa ovat hyvin uteliaita ulkomaalaisia kohtaan, joten ole sinäkin!
  2. Kannattaa opiskella mahdollisimman paljon paikallista kieltä etukäteen, sillä kenttätyö ja arjen asiointi tapahtuu ainakin Tansaniassa enimmäkseen swahiliksi. Ilmainen Duolingo-sovellus on yksi hyvä tapa opiskella kieliä. Kieltä ei opi yhdellä istumalla, joten kieltä kannattaa opiskella vaikka päivittäin. Jotta jaksaisit opiskella kieltä päivittäin, kannattaa asettaa itselleen tarpeeksi matalat tavoitteet, esim. 10 min päivässä. Asettamalla liian korkeat tavoitteet todennäköisemmin luovutat kokonaan sen sijaan että näkisit edes pienen vaivan. Mikäli mahdollista, kannattaa ehdottomasti käydä ihan oikealla kielikurssilla ennen harjoittelua tai sen aikana.
  3. Jos olet vaaleaihoinen, tulet saamaan paljon huomioita missä ikinä liikutkin. “Mzungu” (valkoinen) on sana, jota kuulee yleensä monta kertaa päivässä. Mzungun huutelu saattaa väsyttää etenkin alussa. Huuteluun kuitenkin tottuu, eivätkä paikalliset tarkoita sillä yleensä mitään pahaa. Kun on valkoinen ja keskiluokkaa eikä kuulu sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin, on mielestäni ihan tervettä kokea edes joskus olevansa vähemmistön edustaja – vieläpä siten, että muut näkevät sen päällepäin. Sellaista monen arki Suomessakin on. 
  4. Jonkinlaisen kulttuurishokin tulet saamaan alussa – ja ehkä myöhemminkin. Se on tavallista ja kuuluu asiaan. “Shokki” kuulostaa ikävältä, mutta se ei ole mitenkään vaarallista tai outoa: opit aivan valtavan paljon itsestäsi ja uudesta kulttuurista tämän “shokin” kautta. Myös palautetta annetaan eri tavalla eri kulttuureissa. Esimerkiksi verrattuna Suomen aika suoraan palautekulttuuriin työ- ja opiskelumaailmassa, Tansaniassa ei ole tavallista antaa palautetta – varsinkaan kielteistä – kasvotusten. Yritä siis olla avoin, äläkä hätäile, jos välillä mietityttää ymmärrätkö asiat tai tilanteet oikein. Aina voi kysyä ja selvittää asiat!
  5. Muista roolisi. Harjoittelijana päätehtäväsi on oppia uutta, eikä parantaa maailmaa. Maailmaa parannat mielestäni parhaiten tässä yhtälössä avoimella mielellä sekä osoittamalla kiinnostusta ja paikallisen kulttuurin kunnioitusta. Ei kannata lähteä sillä asenteella, että tulen korjaamaan asioita nyt muutaman kuukauden työharjoittelun aikana. Se on mahdotonta uudessa yhteiskunnassa, jossa rakenteet, kulttuuri, kieli ja työskentelytavat ovat uusia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettetkö voisi auttaa osaamisellasi ja ideoillasi. Ideat kannattaa esitellä juuri sellaisina: ideoina. Erittäin tärkeää on myös muistaa, kuinka iso etuoikeus on että ylipäänsä voi lähteä ulkomaille suorittamaan sosiaalityön työharjoittelua. Siihen kuuluu myös suuri vastuu, esimerkiksi siitä miten käyttäytyy kunnioittavasti toisessa kulttuurissa, minkälaisia kuvia jakaa somessa tai miten kertoo tapahtumista ja olosuhteista ihmisille täällä kotona!
  6. Maalaisjärjellä pääse pitkälle. Kun selvittää, missä ei kannata liikkua ja mitä kannattaa varoa, on jo aika turvassa. Ei kannata olla naiivi, muttei myöskään vainoharhainen. Rokotusten, malariaestolääkitysten, matkavakuutuksen ym. on oltava kunnossa ennen lähtöä, mutta muuten käsihygienia on tärkein ennaltaehkäisevä tekijä paikan päällä. Pieni terveysstressi kuuluu asiaan kun matkustaa, kunhan et annat sen ottaa liikaa tilaa arjessasi, sillä apua saa tarvittaessa.
  7. Asuminen: Varsinkin jos olet menossa työharjoitteluun yksin, suosittelen että yrität löytää vuokrattavan huoneen lähellä harjoittelupaikkaasi, suhteellinen lähellä keskustaa ja mieluummin jaetun asunnon, jotta saat heti uusia tuttavia. Afrikan itärannikko on päiväntasaajalla, mikä tarkoittaa sitä että noin seitsemän aikaan illalla pimenee nopeasti eikä ole paljon katuvaloja. Ainoastaan ihan ydinkeskustasta löytyy valoa, joten on kätevä asua lähellä kaikkea ettei menee turhan paljon aikaa ja rahaa taksimatkoihin.
  8. SoMe to the rescue! Ennen lähtöä voi Facebookin kautta löytää ”expats-ryhmiä”, mistä saattaa löytää asuntoja ja muutenkin saada tietoa tapahtumista tulevassa kotikaupungissa. Ryhmien nimistä voi kysyä vanhoilta harjoittelijoilta tai GST:n kautta. Ulkomaan harjoittelun jo suorittaneelta henkilöltä voit myös saada muuta timanttista tietoa, joten kannattaa GST:n kautta kysellä keneltä voit saada tietoa sinun tulevasta harjoittelupaikastasi tai kaupungista. Kannattaa myös lukea tieteellisiä artikkeleita tai väitöskirjoja tulevasta harjoitteluaiheesta kohdemaassa ja perehtyä siihen. Mitä enemmän tietää etukäteen, sitä parempi fiilis on lähteä ja sitä paremmin voi ymmärtää eri tilanteita ja toimintatapoja paikan päällä. 
  9. Aika: Kolme kuukautta, mikä on tavallinen harjoittelujakson pituus GST:n kautta, on tosi lyhyt aika, eli ota kaikki ilo irti ajasta, opi uutta ja ennen kaikkea nauti! Saatat toki tuntea koti-ikävää ja se on aivan ok, onneksi se menee ohi, ja eihän Suomi mihinkään mene. Paras reseptini koti-ikävälle: hyväksy se, salli itsesi tuntea ikävää ja puhu siitä ystäville paikan päällä tai soita kotiin. Tansanian ja Suomen välillä ei ole aikaeroa joten on helppoa soittaa kotiin vaikka whatsapp-puhelu. Ajalla on lisäksi erilainen merkitys Suomessa kuin Tansaniassa. Olemme Suomessa tottuneita suhteellinen nopeaan, jopa usemmiten stressaavaan elämänrytmiin. Tansaniassa kuitenkin monet asiat vievät eri tavalla aikaa kuin Suomessa, struktuurien tai kulttuurien takia, joten kannattaa valmistautua siihen että usein kokoukset ovat pitkiä ja työaikataulut liukuvia. 
  10. Ihmissuhteet ja kohtaamiset ovat A & O. Asia, mitä eniten ihailen tansanialaisessa kulttuurissa on paikallisten uskomaton lämpö ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys ovat tärkeitä arvoja tansanialaisessa kulttuurissa. Joten anna ihmissuhteisiin ja kohtaamisiin aikaa ja yritä olla stressaamatta turhista asioista, koska todennäköisesti kukaan muu ei myöskään stressaa niistä liikaa. Sen sijaan keskity oleellisiin asioihin mihin työharjoittelun aikana voit vaikuttaa, ja mistä voit oppia asioita mitä et Suomessa voisi oppia. 

Kirjoittaja Karolina Asén suoritti maisterivaiheen sosiaalityön harjoittelunsa WADADA -järjestössä Mwanzassa, Tansaniassa.

Julkaistu 7.5.201912.3.2020

Mambo? Lämpimiä terveisiä Mwanzasta!

Karolina Asen

Olen Karolina, viimeistelen maisteriopintojani sosiaalityössä Helsingin yliopistolla. Suoritan tällä hetkellä kolmen kuukauden sosiaalityön harjoitteluani WADADA -järjestössä Tansanian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Mwanzassa. Wadada on Globaali sosiaalityö ry:n uusi yhteistyöjärjestö, joka ehkäisee sukupuolittunutta väkivaltaa. Kerron tässä kirjoituksessa Wadadan toiminnasta sekä harjoitteluni tavoitteista.

Wadada tarkoittaa ”Sisters on solidarity” (suom. solidaariset siskoset). Järjestön päätavoite on vahvistaa 7–24-vuotiaiden tyttöjen ja naisten valmiuksia puolustaa omia oikeuksiaan ja elää elämänsä ilman seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Wadadan visio on yhteiskunta, jossa tytöt ja nuoret naiset voivat kasvaa ja elää täyteen potentiaaliinsa sekä jossa heidän ei tarvitse pelätä seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Wadada työskentelee tyttöjen, poikien ja yhteisöjen kanssa, sillä järjestössä nähdään, että väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma ja siksi väkivaltatyö on suunnattava kaikille. 

Käytännössä järjestön toimintaan kuuluu ennaltaehkäisevä väkivaltatyö. Tämä voi olla esim. tiedotuskampanjoita yhteisöissä tai ryhmätoimintaa nuorten kanssa kouluissa sekä koulunkäynnin lopettaneiden tyttöjen ja naisten kanssa. Wadada tarjoaa myös oikeusapua väkivallan uhreille. 

Tukijat ovat järjestön pääasiallinen tulonlähde, joten järjestön toiminta muodostuu useimmiten heidän toivomustensa mukaan. Tällä hetkellä Wadadalla on käynnissä kaksi projektia: Haki ya Binti (Tytön oikeus) ja Youth Empowerment Against Sexual Violence Prevention. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa (Solution Focused Approach) on järjestön menetelmä ja filosofia. Siinä fokus on löytää ratkaisuja väkivallan ehkäisemiseen tai miten väkivaltaa kokenut nuori saadaan toipumaan traumaattisesta kokemuksesta ja voimaantumaan tunnistamalla omia voimavaroja. 

Työharjoittelun oppimistavoitteeni on oppia enemmän tasa-arvotyöstä ja -kysymyksistä sekä mitä ne tällä hetkellä tarkoittavat tansanialaisessa ympäristössä. Toivon myös saavani yleiskuvan siitä, miltä väkivaltatyö voi näyttää tansanialaisessa järjestössä. Sosiaalityön opiskelijana olen myös kiinnostunut makrokuviosta: miltä yhteiskunnalliset rakenteet näyttävät täällä, erityisesti sosiaalityön näkökulmasta. Tavoite on saada laaja kuva väkivaltatyöstä ja osallistua sekä hallinnollisiin tehtäviin että kenttätyöhön. Haluan myös oppia enemmän ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta – mitä se käytännössä tarkoittaa Wadadassa ja miten sen avulla järjestö tukee nuoria ja yhteiskunnallista muutostyötä. Tähän mennessä olen tutustunut erilaisiin tutkimuksiin ja ohjaajani kanssa kirjoittanut avustushakemuksia. Kenttätyön kouluissa ja yhteisöissä on tarkoitus alkaa maaliskuussa. Odotan sitä innoilla!

Kirjoittaja Karolina Asen suoritti maisterivaiheen sosiaalityön harjoittelunsa WADADA -järjestössä Mwanzassa, Tansaniassa.

  • GST:n toimintavuosi 2023 on käynnistymässä! / A new year of activities at GSW is about to start!
  • Wamama na Biashara: mikrolainalla kohti kestävämpää elämää
  • ”Näin naisten kesken…” – kokemuksia yhteisökeskustyöskentelystä pakolaistaustaisten naisten kanssa Kreikasta
  • Marhaba Shatilasta! Terveisiä Shatilasta!
  • Miksi meidän täytyy keskustella rasismista sosiaalialalla?
  • GST:n toimintavuosi 2023 on käynnistymässä! / A new year of activities at GSW is about to start!
  • Wamama na Biashara: mikrolainalla kohti kestävämpää elämää
  • ”Näin naisten kesken…” – kokemuksia yhteisökeskustyöskentelystä pakolaistaustaisten naisten kanssa Kreikasta
  • Marhaba Shatilasta! Terveisiä Shatilasta!
  • Miksi meidän täytyy keskustella rasismista sosiaalialalla?

Löydät meidät somesta:

Palvelun tarjoaa WordPress