Ekososiaalisen jälleenrakennuksen aika

Globaali sosiaalityö ry / Helsinki, teemailta ekososiaalisesta sosiaalityöstä 12.2.2019

Marja Katisko

Kokoonnuimme Globaali sosiaalityö ry:n Helsingin toimintaryhmän puitteissa ekososiaalinen sosiaalityö -teeman ympärille. Keskustelun virittäjäksi hahmottelin ekososiaalisen työn käsitettä tarkastelemalla sitä osana laajempia paikallisia ja globaaleja muutos- ja siirtymävaiheita. Alustuksen jälkeen syntyi vilkasta ja värikästä keskustelua ekososiaalisen ulottuvuuksista käytännön sosiaalityössä ja koulutuksessa, ilmiöistä joita kohtaamme päivittäin. Tässä kirjoituksessa alustus ja keskustelu nivoutuvat toisiinsa.



Yhteisöjen, työn ja kuluttamisen muutos kohti merkityksellistä elämää

Elävät organismit, ihmiskunta mukaan lukien, ovat maailmanlaajuisesti suurten muutosten äärellä. Aikakautta kuvataan monenlaisten siirtymisen aikakaudeksi, joiden viesti on sama: suurin ja vakavin koskee luonnonvarojen niukkuutta ja loppumista. Olemme tilanteessa, jota voi luonnehtia jatkuvan talouskasvun ja hyvinvointivaltion, sekä kuluttajakansalaisuuden jälkeiseksi aikakaudeksi. Talouden perustan on sanottu murenneen jo kauan sitten ylitettyämme rajallisen planeettamme kantokyvyn. Samalla sekä paikallisella että globaalilla tasolla ilmenevä polarisaatiokehitys etäännyttää vauraita ja vähäosaisia toisistaan. Kehityksestä koituvat hyödyt ja haitat jakaantuvat yhä epätasaisemmin sekä yhteiskuntien sisällä että maiden ja maanosien välillä. On muodostunut globaali jännitteinen tila, joka vähentää ihmisten välistä luottamusta ja sosiaalista koheesiota. Muutoksen aika liittyy kriisiin, jossa keskeisessä muutoksen tekijöinä voivat olla paikalliset ja globaalit koulutusjärjestelmät, yhteisöt, työelämä sekä poliittiset järjestelmät ja vallan uudelleen määrittely. Kyse ei ole tulevaisuuden kuvasta, vaan tilanteesta joka on läsnä juuri nyt.



Talouskasvun jälkeinen aika ja kuluttajakansalaisuuden jälkeinen aika tarkoittavat siirtymää luonnonvaroja tuhlaavasta kulutuksesta kohti kestävämpiä kulutustottumuksia. Merkityksellisen työn ja kuluttamisen välinen riippuvuus tarkoittaa hyvinvoinnin perustan muutosta. Siirtymä tarkoittaa hyvinvoinnin merkityksen laajenemista siten, että siinä yhdistyy sekä ekologinen ja sosiaalinen näkökulma että yhteisöjen kulttuurinen muutos yksilöiden hyvinvoinnin määrittäjänä.  Inhimillinen hyvinvointi rakentuu välttämättömistä elämän edellytyksistä, mutta ihmisten hyvinvointi ei kuitenkaan voi rakentua muita ekosysteemejä tuhoavalla tavalla. Ekosysteemien elinvoimaisuuden turvaaminen mahdollistuu osallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja tietoisuuden tunnetta vahvistamalla.  Kyseessä on yhteisön käsitteellisen perustan uudelleenrakentaminen ja vaurauden uudelleenmäärittely.


Mikä on vaihtoehto jatkuvalle talouskasvuajattelulle? Osallisuus: arvokas oleminen ilman instrumentaalista arvoa mahdollistaa lähtökohdat suunnitella sisältöjä aidosta ihmisarvosta lähteviin tavoitteisiin…”

”Viimeaikainen puhe vanhustenhuollon tilasta yksityisine palvelutuottajineen. Tavoite on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Usein ainoastaan voitontavoittelua. Mitä vanhukset tai työntekijät tässä merkitsevät?”

”Niin kauan kuin ”muuttumaton”, sisäänrakennettu kapitalismi vallitsee, sosiaaliseen ilmapiiriin vaikuttaminen kohti kestävämpää elämäntapaa näyttäytyy haastavana.”



”Köyhät ihmiset elävät ekologisesti ja niukkojen resurssien puitteissa. Mitä jos köyhien ihmisten elämän ekologinen elämäntapa nostettaisiin tavoittelemisen arvoiseksi kaikille? Käännettään ihmisten väliset arvoasetelmat ja sosiaaliluokat ylösalaisin, minkälainen elämä oikeastaan on tavoittelemisen arvoista.”

”Mitä tarkoittaa sisäänrakennettu vaatimattomuus elämäntapana, onko se puhetta, onko se tekoja, kenelle se on tiedostettu elämänasenne, miten se muodostuisi kaikille elinehdoksi.”

”Ekososiaaliseen perustaan kiinnittyvä (lasten ja perheiden kanssa tehtävä) sosiaalityön on mahdollista luoda ja voimistaa kestävään kulutukseen pohjautuvaa elämäntapaa, koska hyvinvointi mahdollistuu muutoin kuin kuluttamalla.”

”Nuoret ja lapset tarvitsevat roolimalleja, idoleita, jotka puhuvat kestävästä kehityksestä, yhteisöllisyydestä, tulevaisuudesta tavalla jota lapset ja nuoret ymmärtävät ja siten että tietoisuutensa kasvaa.”

”Niukkuuden arvostaminen haastaa sosiaalityöntekijöiden, opettajien, mentoreiden, tutkijoiden omat henkilökohtaiset elämät ja valinnat. Mihin muutos pitäisi oikeastaan kohdistaa. Keskiluokkaanko? Kyse ei ole omista mielenpiteistä tai asenteista, kyse on laajemmasta.”

 ote yhteisestä keskustelusta

Ekososiaalinen ei ole päälle liimattu tai muita teorioita täydentävä. Sosiaalityön tiedonmuodostuksen ja opetussuunnitelmien sisältöjen muutos merkitsee paradigman muutosta. Ekososiaalisen työn taustalla oleva metateoria jäsentää tietoa. Muutos ei ole yksilökohtainen valinta tai mielipide, ekososiaalisuus tarkoittaa maailmankuvan ja tieteen filosofian muutosta. Paradigmojen muutos tarkoittaa kysymystä siitä, millaista yhteiskuntaa koulutusjärjestelmä ja tieteenala uusintavat. Epistemologinen perusta tulee määritellä sellaisten elementtien varaan, joilla on mahdollista lisätä tietoisuutta globaaleista riippuvuussuhteista, ekologisesta yhdenvertaisuudesta sekä kasvun rajoista. Sosiaalityön koulutus ja tutkimus ovat ekososiaalisen sivistyksen suhteen avainasemassa, mutta mahdollisuus muutokseen tapahtuu ainoastaan tieteenalojen ja ammattialojen kanssa yhteistyössä.



Ihminen on sama kuin luonto. Olen samaa heidän kanssaan, jotka pakenevat ilmastonmuutosta. Olen yhtä takapihani kukkien ja siilien, naapurin hevosten kanssa. Sitä on ekologinen yhdenvertaisuus kaikkien elävien organismien kanssa”

Muutos teorian tasolle. Esimerkiksi person-in-environment- ajatteluun liittyvän ympäristön laajentaminen sosiaalisesta ympäristöstä fyysiseen ympäristöön”

”Ilmastonmuutoksen ja sosiaalityön suhde kahdenlainen: toisaalta ilmiö edellyttää sosiaalityön profession muutosta, jotta sosiaalityö voisi säilyttää relevanttiutensa ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisijänä. Toisaalta sosiaalityö taas tarvitaan mukaan ilmastonmuutostyöhön ja siihen liittyvään keskusteluun sosiaalisen asiantuntijana”

”Ilmastonmuutos ei mahdu suomalaiseen aikahorisonttiin laajana ja kokonaisvaltaisena ilmiönä. Näin ollen vaikea reagoida ja muuttaa asenneilmapiiriä.”

”Yhteisösosiaalityön sisällön uudenlainen tuleminen: kuinka rakentaa kestävää yhteisöä?”


Siirtymät ovat vaikeita valtarakennelmien ja vastuiden vuoksi. Viime kädessä kysymys on siitä, että sosiaalinen rakennetaan toisenlaiseksi, sosiaalisen käsite määritellään uudelleen. Sosiaalista ei enää voi määritellä omaksi alueekseen, eikä talouden ehdoilla. Sosiaalinen on määriteltävä uudelleen osaksi muita kestävän kehityksen osatekijöitä. Olisi löydettävä sellainen kieli, jolla olisi mahdollista aloittaa ekologinen jälleenrakennus. Siirtymä on mahdollista, koska siihen liittyy toivo.

”sukupolvien välisen tasa-arvon korostaminen”

”oikeudenmukaisuus suhteessa kolmansiin maihin”

”pitäisi löytää sellaisia työpaikkoja (nuorille), joissa on oikeasti järkeä”

Teksti: Marja Katisko & lainaukset teemailtaan osallistuneilta // Kuvat: Miina Kaartinen


Globaali sosiaalityö ry:n toiminnan temaattinen painopiste on vuonna 2019 ekososiaalinen ja holistinen sosiaalityö. Teeman pohtiminen käynnistyi alkuvuoden tutkijatapaamisessa Kainuussa ja jatkuu läpi vuoden. Tervetuloa mukaan toimintaan ja keskusteluun!


Uusi toimintavuosi alkamassa

Uusi toimintavuosi on alkamassa ja se onkin erinomainen tilaisuus miettiä, kuinka juuri SINÄ voit lähteä mukaan Globaali sosiaalityö ry:n (GST) toimintaan!

Olet sosiaalialalla töissä, opiskelet alaa tai teet jotain aivan muuta: GST:n toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki yhdistyksen arvoista ja tavoitteista kiinnostuneet taustasta riippumatta. GST:n arvopohja on sosiaalialan arvoissa: kaikkien ihmisten tasa-arvossa ja merkityksessä. Olemme sosiaalityöntekijöiden, opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten verkosto, joka haluaa olla mahdollistamassa jäsenistönsä näköistä yhdistyksen arvoja edistävää toimintaa.

Mukaan voit lähteä esimerkiksi osallistumalla kuukausittain järjestettäviin hallituksen kokouksiin. Tampereen yliopistolla sosiaalityön tutkinto-ohjelman tiloissa pidettävissä kokouksissa pääset kuulemaan, mitä yhdistyksessä juuri nyt on meneillään.

Vielä tehokkaammin pääset menoon mukaan, kun otat osaa johonkin toimintaryhmistämme. Tule kurkkaamaan toimintaryhmien tapaamisiin ja ideoimaan kanssamme, mikä olisi sinulle luontevin rooli olla mukana. Tällä hetkellä tilaa on esimerkiksi viestintä- ja ProSofi-tiimeissä. Vaikka yhdistyksen hallitus kokoontuu Tampereella, olemme valtakunnallinen yhdistys, jolla on toimintaa myös muissa kaupungeissa, kuten Helsingissä.

Jäsenenä mahdollistat yhdistyksen toiminnan jatkumisen. Osallistua voit myös kannatusjäseneksi ryhtymällä. Jäseneksi pääset liittymään täällä.
Haluaisitko tutustua toimintaan osallistumalla järjestämiimme tapahtumiin? Seuraavaksi kalenteriin kannattaa merkitä yhdistyksen vuosikokous, jossa valitaan uusi hallitus toimintakaudelle 2019.

Vuosikokous pidetään torstaina 28.2. klo 17:30 Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman tiloissa Linna-rakennuksen 6.kerroksessa.

Ideoita, kysymyksiä, palautetta? Meihin saat yhteyden sähköpostitse gst@globaalisosiaalityo.org

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan: GST:ssä annetaan luovuudelle ja uusille ideoille tilaa!

Abstraktihaku: Globaali sosiaalityö -uuteen asiantuntijuuteen

Sosiaalityön tutkimuksen päivien abstraktihaku on auki helmikuun loppuun asti. Päivien teema ”Muuttuvat rajat ja vastuut -globaali ja lokaali sosiaalityössä” on inspiroinut monta kiinnostavaa työryhmää. Tervetuloa mukaan omalla esityksellä sosiaalityön tulevaisuuden asiantuntijuutta pohtivaan ryhmään numero 6!

Ote työryhmän kuvauksesta:

”Yhteisöt ympäri maailmaa ovat voimakkaiden taloudellisten, poliittisten, sosiaalisten ja ekologisten muutosten ja kriisien vaikutuspiirissä. Sosiaalityössä kertyy jatkuvasti olennaista tietoa näiden muutosten vaikutuksesta ihmisten arkeen, muutosten reunaehdoista sekä palvelujärjestelmien epäkohdista.

Tällä hetkellä ajankohtaista sosiaalityön asiantuntijuudessa on uudenlaisen paikan ottaminen globaalissa, yhteiskunnallisessa, paikallisessa ja alueellisessa muutoksessa. Globalisaation ja siihen liittyvän globaalin liikkuvuuden seurauksena sosiaalityön tulkintakehyksiä ja asiakkaan mallitarinoita on katsottava laajemmin kuin esimerkiksi kansallisesti muodostuneesta työntekijä-asiakas näkökulmasta.

Kysymys sosiaalityöntekijän institutionaalisesta vallankäytöstä ja siihen liittyvästä asiantuntijuudesta asettuu nyt toisin. Sosiaalityöntekijöiden on asetuttava entistä enemmän instituutioiden ulkopuolelle ja suhteisiin globaalien verkostojen, asiakasryhmien ja erilaisten yksilöiden kanssa. Joskus tämä voi merkitä asiakkaan edun puolustamista suhteessa kansalliseen hyvinvointivaltioon.

On tärkeää, että sosiaalialan koulutuksessa, työkäytännöissä sekä toimintaympäristöissä suunnattaisiin pois omien opillisten käytäntöjen pohdinnasta ja kiistelystä kohti aiempaa syvällisempää ymmärrystä ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten prosessien kytkeytymisestä toisiinsa. Suhteessa talouteen, politiikkaan ja ympäristökysymyksiin sosiaalityön vastuulla onkin asioiden sosiaalisen puolen avaaminen ja työstäminen siten, että muiden alojen toimijat ja päättäjät voivat sitä ymmärtää.

Sosiaalityöllä on, tai sillä tulisi olla, tutkimukseen perustuvaa kompetenssia osallistua yhteiskunnalliseen ja globaaliin keskusteluun. Jotta toiminta olisi tulevaisuuteen suuntautuvaa ja vaikuttavaa eikä pelkästään kriiseihin reagoimista, olisi tärkeää keskustella laaja-alaisesti tutkimuskohteiden asettamisesta, kehittämiskohteiden valinnasta, kehittämistavoitteiden asettamisesta ja muutoksen aikaansaamisesta.

Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi teoreettisia, empiirisiä ja käytännön kokemuksista kertovia esityksiä, joissa käsitellään sosiaalityötä ja sen asiantuntijuutta globalisoituneessa maailmassa.”

Lähetä abstraktisi työryhmän koordinaattoreille 28.2. mennessä.

Globaali sosiaalityö – uuteen asiantuntijuuteen, työryhmän koordinaattorit:

Miina Kaartinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, miina.kaartinen(a)tuni.fi

Marja Katisko, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu, marja.katisko(a)diak.fi

Ari Nieminen, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu, ari.nieminen(a)diak.fi

Lisätietoja tutkimuksen päivistä: https://www.ulapland.fi/FI/Tapahtumat/Sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-9-1052019/Tyoryhmat